Muistatko tv-sarja Twin Peaksin agentti Dale Cooperin? Olennainen osa hänen työskentelyään oli puhua sanelukoneensa kautta assistentilleen Dianelle, jakaen ideoitaan, havaintojaan ja tulevia tehtäviä matkan varrelta.
Diane ei ollut fyysisesti paikalla, mutta kommunikointi hänelle auttoi Cooperia jäsentämään ajatuksiaan ja pysymään järjestelmällisenä. Vaikka 2020-luvun Suomessa monellakaan ei ole mahdollisuutta käyttää ihmisassistenttia, digitaalisen sellaisen käyttö voisi onnistuakin.
Tieto- ja ajattelutyötä tekevällä työt pyörivät helposti mielessä myös toimistoajan ulkopuolella ja isot, hähmäiset ongelmat eivät aina ratkea 16.30 mennessä. Self help -kirjat ja podcastit patistavat unohtamaan työt ja olemaan läsnä siinä hetkessä, lataamaan akkua ja niin edelleen ja niin edelleen. Toisaalta alitajunta tekee mitä tekee ja välillä sitä huomaa keksineensä ajatuksen, joka hyödyttäisi jossain meneillään olevassa työjutussa.
Mitä siis sitten, kun vahinko on jo tapahtunut ja työasia päässyt livahtamaan mieleen? Tässä astuu kuvaan Idea-Imuri, joka tekee ideoiden tallentamisesta ja myöhemmästä käsittelystä vaivatonta. Idea-imuri tarjoaa mahdollisuuden tallentaa mieleen tullut ajatus myöhempää käyttöä varten, ja tallentamisen jälkeen voi rauhallisin mielin jatkaa varpaiden lilluttelua laiturin nokassa.
Mikä on Idea-imuri?
Idea-Imuri on yksinkertainen työkalu: verkkosivulla oleva lomake, jossa on yksi ainoa kenttä. Sen avulla voit nopeasti kirjata ajatuksesi heti niiden syntyessä. Lomake on helppo luoda 5 minuutissa niin M365- kuin Google-ympäristössäkin, ja jakaminen omalle tiimille sujuu vaivattomasti.
Yksinkertainen syötekenttä tekee idean tallentamisesta yhtä nopeaa kuin viestin lähettämisestä. Idea-imuria voit käyttää milloin ja missä tahansa, jolloin yksikään idea ei mene hukkaan. Tallenna ja unohda!
Ideoiden jatkotyöstö
Projektiryhmän kannattaa yleensä kokoontua säännöllisesti, ja Idea-imuriin kertyneet ajatukset ottaa yhdeksi osaksi palaveria esim. parin viikon välein. Suosittelen, että idean lähettäjän tietoja ei tallenneta, ja että jonkun projektiryhmäläisen tai AI-botin tehtävä on käsitellä ja tiivistää saapuneet etukäteen esimerkiksi ChatGPT:llä. Näin idean lähettämisen kynnys laskee entisestään, ja toisaalta työryhmän samankaltaiset ideat ryhmittyvät.
Yksi Idea-imurin suurimmista eduista nimittäin on sen vaikutus kollektiiviseen ideointiin. Kun jokainen tiimin jäsen voi helposti ja matalalla kynnyksellä jakaa ajatuksiaan, syntyy monipuolinen ideoiden verkosto, jossa ideat ruokkivat toisiaan ja jonkun heittämä sana aiheuttaa suurta liikehdintää jonkun toisen pääkopassa. Tämä moninaisuus rikastuttaa palvelumuotoiluprosessia ja avaa uusia näkökulmia, joita ei ehkä muuten olisi tullut esille.
Pitkäaikainen kypsyttely kannattaa
Idea-imuri ei ole vain hetken työkalu, vaan olennainen osa pitkäjänteistä, innovatiivista työskentelyä ja jatkuvaa kehitystä. Ajan myötä kerätyt ideat voivat jalostua paremmiksi ratkaisuiksi, kun niihin palataan uudelleen.
Pitkäaikainen ideointi mahdollistaa prosessien ja tuotteiden jatkuvan kehittämisen. Tallennetut ideat muodostavat myös päivittyvän ideavaraston, johon voidaan palata useita kertoja hankkeen aikana tai tulevaisuudessa uusien projektien yhteydessä.
Montako ideaa pitää olla, jotta mukaan mahtuu yksi vastustamattoman loistava? En osaa sanoa tarkalleen, mutta kolminumeroisella määrällä voi jo odottaa jotain. Ideoita voi syntyä missä vain, joten kannattaa mahdollistaa niiden tallentaminenkin missä vain.
Tätä on helppo kokeilla eikä kustannus ole mahdoton. Hyvästä ideasta voi alkaa vaikka Ihmiskeskeinen uusien palveluideoiden tunnistaminen ja konseptointi -prosessi. Suosittelen testaamaan!