Ohjelmistokehitys on abstrakti ja teoreettinen maailma, joten se vaatii usein löytämään konkreettisen vertailukohdan perinteisemmiltä tieteenaloilta, kuten talonrakentamisesta. Värikäs kieli kuvastaa monia ohjelmistokehityksen prosesseja: ’Perustusten rakentaminen’ kuvaa projektin tai idean alkuvaiheita; ’sillanrakentaminen’ tarkoittaa ongelmien ratkaisemista tai kahden asian välisen yhteyden parantamista; ’rakennuspalikat’ viittaavat välttämättömiin perusasioihin, jotka muodostavat suuremman kokonaisuuden; ’kädet savessa’ tai ’ojankaivuu’ viittaavat intensiiviseen, yksityiskohtien parissa tehtävään työhön ja jopa työn raskauteen.
Olen itsekin käyttänyt näitä ilmaisuita sujuvasti, eivätkä ne herättäneet aiemmin huomiotani, mutta viime vuoden kokemukset rakennusprojektissamme ovat antaneet minulle uuden näkökulman. Aloitin projektin rakennuttajana, mutta siirryin pakon edessä mm. pääurakoitsijaksi, timpuriksi, laatoittajaksi ja maanrakentajaksi, kun talotoimittajamme meni konkurssiin. Tämä kouli minua ymmärtämään syvemmin rakennusalan toimintamalleja, toimitusketjuja, suunnitteluvaiheita ja käsityötä, joka todellisuudessa tapahtuu työmaalla. Perustukset näille ajatuksille luotiin syksyn pimeydessä, kun jokainen työvaihe oli ensikertalaiselle timpurille uutta. Kirjoitustyön ojankaivuu ja viimeistelytyöt on tehty kädet savessa tänä keväänä hetken palautumisen jälkeen.
Tämä kirjoitus esittelee, kuinka nämä rakentamiseen liittyvät kielikuvat heijastavat ohjelmistokehityksen todellisuutta ja kuinka paljon yhteneväisyyksiä ja eroja löytyy näiden kahden alan välillä.
Erot toimintamalleissa
Projektin luonne
Rakennushankkeissa on kyse fyysisestä rakentamisesta, jossa noudatetaan tarkkoja suunnitelmia, lainsäädäntöjä ja standardeja. Ohjelmistokehityshankkeissa luodaan digitaalista tuotetta, joka vaatii jatkuvaa iteraatiota ja sopeutumista muuttuviin vaatimuksiin ja teknologioihin.
Suunnittelu ja toteutus
Rakennushankkeissa suunnittelu ja toteutus ovat yleensä selkeästi erillisiä vaiheita: suunnitellaan, mitä rakennetaan, sitten rakennetaan suunnitelman mukaan. Ohjelmistokehityksessä suunnittelu ja toteutus voivat mennä käsi kädessä, ja tuotetta voidaan iteroida jatkuvasti käyttäjäpalautteen perusteella.
Projektin elinkaari
Rakennushankkeiden elinkaari on usein pitkä ja määriteltävissä suhteellisen tarkasti. Usein rakennuksille on olemassa myös vaatimuksia elinkaaren pituuden suhteen. Ohjelmistohankkeissa elinkaari on lyhyempi ja epävarmempi, koska teknologia, markkinat ja käyttäjävaatimukset muuttuvat nopeasti. Kukaan ei tiedä, kuinka pitkä elinkaari esimerkiksi App Storen suosikkisovelluksella on, ei edes sen kehittänyt yritys.
Lainsäädäntö
Kovin monelle rakennusalan standardille tai lainsäädännölle ei ole samanlaista jatkuvaa muovaavaa painetta kuin digitaalisen kehityksen alalla. Ohjelmistokehitystäkin säädellään esimerkiksi digitaalisia palveluja koskevan lain avulla, mutta usein nämä vaatimukset ovat tuoreita ja muuttuvat nopeammin kuin rakennusalalla. Lainsäädännöllä on haasteita pysyä muuttuvan digitaalisen maailman tahdin perässä.
Muotoiluajattelun soveltuvuus toimintamalliksi
Muotoilijana tämä ero on minulle henkilökohtaisesti tärkein ero ohjelmistokehityksen ja rakennushankkeen välillä. Rakennusalan toimintamalli ja muotoiluajattelu (engl. ’design thinking’) edustavat kahta erilaista lähestymistapaa projektien hallintaan ja toteuttamiseen. Kummassakin on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja ne soveltuvat erilaisiin tilanteisiin ja projekteihin. Muotoiluajattelua ei usein voi soveltaa rakentamiseen, mutta ohjelmistokehitykseen voi.
Rakennusalan toimintamalli
Rakennusalan perinteinen toimintamalli noudattaa yleensä vesiputousmallia, jossa projektin vaiheet etenevät tiukasti määritellyssä järjestyksessä: suunnittelu, rakennuslupien hankkiminen, rakentaminen, viimeistely ja luovutus. Tämä prosessi on lineaarinen ja järjestelmällinen, ja se edellyttää, että kaikki suunnittelu tehdään ennen rakentamisen aloittamista. Tämä malli on erityisen hyvä, kun projektin vaatimukset ja lopputulos ovat selvät ennen rakentamisen aloittamista.
Muotoiluajattelu
Muotoiluajattelu on iteratiivinen prosessi, joka keskittyy ongelman ymmärtämiseen, ratkaisuvaihtoehtojen kehittämiseen ja testaamiseen, ja jatkuvaan parantamiseen. Se korostaa empatiaa käyttäjää kohtaan ja kannustaa luovaan ongelmanratkaisuun. Muotoiluajattelu ei ole lineaarinen prosessi, vaan se sallii paluun aiempiin vaiheisiin, mikäli uusia oivalluksia tai ongelmia tulee ilmi. Tämä lähestymistapa on erityisen tehokas, kun lopputulos ei ole etukäteen selvä tai kun on tarpeen ymmärtää käyttäjän tarpeita syvällisesti.
Eroista huolimatta, nämä kaksi lähestymistapaa voivat myös täydentää toisiaan. Esimerkiksi rakennusprojektissa voidaan soveltaa muotoiluajattelua suunnitteluvaiheessa, jotta saadaan parempi ymmärrys käyttäjien tarpeista ja luodaan innovatiivisempia ratkaisuja. Toisaalta, ohjelmistokehityksessä, jossa muotoiluajattelu on yleistä, voidaan soveltaa vesiputousmallia tietyissä osissa, kuten koodin kirjoittamisessa, jossa tarvitaan systemaattista ja järjestelmällistä lähestymistapaa.
Yhteneväisyydet toimintamalleissa
Projektinhallinta
Molemmat alat vaativat tehokasta projektinhallintaa, mukaan lukien aikataulutus, budjetointi, resurssienhallinta, riskienhallinta ja laadunvalvonta.
Suunnittelu
Vaikka suunnittelun ja toteutuksen vaiheet eroavat toisistaan rakennus- ja ohjelmistohankkeissa, molemmissa tapauksissa on tärkeää, että suunnitteluvaihe on kattava ja huolellinen. Suunnitteluvaiheessa määritetään usein projektin tavoitteet, vaatimukset ja rajoitteet.
Tiimityö
Molemmat hankkeet vaativat yleensä moniammatillisen tiimin, joka työskentelee yhdessä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiimissä voi olla esimerkiksi suunnittelijoita, toteuttajia, projektipäälliköitä ja muita asiantuntijoita. Toimivan kommunikaation, tehokkaan päätöksenteon ja vastuunjaon tärkeys korostuu.
Erot taloudellisesti ja liiketoiminnallisesti
Kustannukset
Rakennushankkeiden kustannukset liittyvät usein fyysisiin resursseihin kuten maahan, rakennusmateriaaleihin ja työvoimaan. Ohjelmistohankkeiden kustannukset kohdistuvat pääasiassa aineettomiin resursseihin kuten henkilöstön palkkoihin, ohjelmistolisensointiin ja palvelintiloihin.
Riskit
Rakennushankkeissa riskit liittyvät usein fyysisiin tekijöihin, kuten sääolosuhteisiin, materiaalien saatavuuteen tai rakennusvirheisiin. Ohjelmistohankkeissa riskit ovat usein teknisiä tai liiketoiminnallisia, kuten teknologian tai toimintamallin valinta, ohjelmointivirheet tai markkinamuutokset.
Tuoton saaminen
Rakennushankkeissa tuotto tulee usein kiinteän omaisuuden myynnistä tai vuokrauksesta. Ohjelmistohankkeissa tuotto voi tulla monista lähteistä, kuten ohjelmiston myynnistä, palvelun tilausten perusteella tai mainostulosta.
Hankkeiden paikallisuus
Rakennushanke tehdään usein määrätylle tontille, jonka omistaa jokin taho. Ohjelmistokehityskin tehdään määrätylle alustalle, jonka omistaa jokin yritys mutta alusta on usein hajautettu maantieteellisesti, voi vaihtaa paikkaa ja laajeta nopeasti maantieteellisesti. Ohjelmisto voidaan laajentaa lokalisoinnilla globaaliksi tehokkaammin kuin vaikkapa ostoskeskus.
Itse tekemisen arvo
Rakennusalalla on mahdollista toteuttaa pienimuotoisia hankkeita omalla työpanoksella, minimoiden ulkoisten kumppaneiden käyttöä. Tämä on todistettavasti mahdollista, vaikka rakennusalan kokemus olisi rajallista – esimerkkinä oma, omin käsin viimeistelty taloprojektimme. Ohjelmistokehityksen kohdalla tilanne on usein toisenlainen. Tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet ovat toki merkittäviä, mutta säästösyistä ohjelmointia ei usein kannata suorittaa itse. Erityisesti, jos ohjelmistokehitys ei kuulu yrityksen ydintoimintoihin, tehtävien ulkoistaminen kumppanille on yleensä järkevää. Tämä on totta monilla toimialoilla, sillä nykypäivänä useat yritykset – riippumatta toimialasta – ovat jollakin tasolla ohjelmistoyrityksiä.
Yhteneväisyydet taloudellisesti ja liiketoiminnallisesti
Budjetointi
Molemmissa hanketyypeissä on tärkeää suunnitella ja seurata budjettia tarkasti. Budjetin ylittäminen voi johtaa vakaviin taloudellisiin ongelmiin.
Riskienhallinta
Molemmissa hankkeissa on tunnistettava ja hallittava riskejä. Riskienhallinta voi liittyä esimerkiksi kustannuksiin, aikatauluihin, laatuun, turvallisuuteen tai muihin projektiin liittyviin tekijöihin.
Tuotto
Molemmissa hankkeissa lopputuotteen on tuotettava taloudellista tai liiketoiminnallista arvoa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rakennuksen myyntiä tai vuokrausta, tai ohjelmiston myyntiä tai lisensointia. Rakennuksia voidaan käyttää liiketoiminnan mahdollistajina samaan tapaan kuin ohjelmistoja joko myymällä niitä käyttöön yrityksille tai ihmisille omistus- tai käyttöoikeussopimuksilla. Onkohan olemassa jo Building as a Service -liiketoimintaa?
Kumppanin valinta
Rakentamisessa, kuten ohjelmistokehityksessäkin, oikea kumppani voi merkitä eroa menestyksen ja pettymyksen välillä. Vaikka molemmat ovat laajoja projekteja, jotka vaativat huolellista suunnittelua, koordinointia ja tiukkaa seurantaa, riskit voivat olla merkittäviä. Kumppanin valinta, joka ymmärtää projektiin liittyvät haasteet, on avainasemassa projektin onnistumisessa. Tämä konkretisoitui kipeällä tavalla omassa talohankkeessamme.
Teamit tarjoaa ohjelmistokehityspalveluita, jotka ovat rakennettuja tukemaan organisaatioiden erilaisia tarpeita ja tavoitteita. Olemme todistettavasti luotettava kumppani, joka tuo mukanaan kokemuksen ja asiantuntemuksen, jonka avulla voit vähentää sekä liiketoiminnallisia että taloudellisia riskejä. Oli kyseessä sitten ohjelmiston kehitys tai suuremman ohjelmistohankkeen suunnittelu ja toteutus, Teamit on valmis auttamaan sinua rakentamaan ratkaisut, jotka tukevat liiketoimintaasi. Tutustu palveluihimme tarkemmin verkkosivuillamme.
Ja lopuksi, vitsi joka kuvaa ohjelmistokehityksen eroja rakentamiseen:
Miksi ohjelmistokehittäjän talo on aina kesken? Koska hän aina löytää uusia ominaisuuksia lisättäväksi!
Kiitos, että luit artikkelin. Teamit on täällä auttaakseen sinua rakentamaan tulevaisuuden ohjelmistojasi. Ota yhteyttä meihin, niin suunnitellaan yhdessä seuraavan hankkeesi rakennuspalikat.