Ohjelmistokehittäjä, minne menet, mitä teet ja mitä sulle maksetaan? – Vol2

Kasailin omia ajatuksiani IT-palveluliiketoiminnan kustannus – ja eritoten koodareiden palkkatasoon – eräässä aiemmassa blogikirjoituksessani viime vuoden lopulla. Uuden liiketoimintavuoden nyt kääntyessä jo toiselle neljännekselle, ajattelin palata aiheeseen vielä hieman sitä tarkentaen. Alkuvuosi 2020 on ollut meillä Teamitissa erittäin positiivinen. Olemme tehneet erittäin hyviä uusia päänavauksia asiakassuhteissa ja käynnistäneet uusia toimitusprojekteja. Koska olemme palvelubisneksessä, mikään näistä…

Kasailin omia ajatuksiani IT-palveluliiketoiminnan kustannus – ja eritoten koodareiden palkkatasoon – eräässä aiemmassa blogikirjoituksessani viime vuoden lopulla. Uuden liiketoimintavuoden nyt kääntyessä jo toiselle neljännekselle, ajattelin palata aiheeseen vielä hieman sitä tarkentaen.

Alkuvuosi 2020 on ollut meillä Teamitissa erittäin positiivinen. Olemme tehneet erittäin hyviä uusia päänavauksia asiakassuhteissa ja käynnistäneet uusia toimitusprojekteja. Koska olemme palvelubisneksessä, mikään näistä ei ole kuitenkaan mahdollista ilman onnistuneita rekrytointeja.

Tässäkin suhteessa alkuvuosi on ollut positiivinen; olemme saaneet taloon tähän mennessä jo neljä uutta ohjelmistokehittäjää. Rekrytointiprosessin olennaisena osana on luonnollisesti myös palkkakeskustelu, ja tässä aktiivisesti itsekin mukana olleena heräsin pohtimaan IT-palvelubisneksen nykyistä palkkatasoa – ja eritoten kiinteän kk-palkan ja laskutussidonnaisen palkan hyviä ja huonoja puolia.

Kirjoitin aiemmassa blogissani jonkin verran turhautuneenakin siitä, miten koen viime aikojen julkisenkin keskustelun ohjelmistokehittäjien poikkeuksellisen korkeasta palkkatasosta vääristävän IT-palvelubisneksen mielikuvaa kahdessa keskeisessä kohderyhmässä – ohjelmistokehittäjissä sekä asiakkaissa.  Olen tästä asiasta edelleen vahvasti samaa mieltä, ja aidosti huolissani siitä, että todellinen kustannustaso – tai edes mielikuva siitä – karkaa niin korkeaksi, että se alkaa kuristaa koko IT-palvelutoimialaa.

Mielikuvaa nykyisestä palkkatasosta pystytään varsin tehokkaasti nostamaan sillä, että keskitytään laskutussidonnaiseen palkkamalliin, jossa siis asiantuntijan todellinen kk-palkka elää voimakkaasti kunkin kuukauden toteutuneen laskutuksen ja sen tuntihinnan perusteella. Monet kovaa palkkatasoaan aktiivisesti korostavat IT-palvelutalot toimivat tällä mallilla, yhdistäen malliin sen, että työnantaja maksaa ainoastaan pakolliset työnantajamaksut ja muut pakolliset sivukulut.

Me Teamitilla emme lähtökohtaisesti ole halunneet tähän malliin lähteä. Syyt tähän päätökseen ovat varsin selkeät.

Haluamme tarjota Teamitlaisille työpaikan, jossa myös työnantaja panostaa voimakkaasti työntekijöiden hyvinvointiin. Tämä ei tarkoita viikoittaisia afterworkeja tai isoja kustannuseriä toimiston peliarsenaaliin, vaan todellisia investointeja niihin asioihin, jotka aidosti tukevat Teamitlaisia omassa työssään ja ammatillisessa kehittymisessä, esimerkiksi:

  • Henkilökohtaiset kehityspolut ja niitä tukevat osaamisen kehittämisen työkalut.
  • Aito läpinäkyvyys yrityksen kehittämiseen ja siihen osallistumiseen.
  • Kollegasparraukset – niin ennalta määritellyin intervallein kuin ad hoc, aina tarpeen vaatiessa.
  • Vakaata tukea ja turvaa myös pahan päivän varalle.

Lisäksi totean, että maksamamme kiinteät palkat vertautuvat vuositasolla asiakaslaskutukseen sidottuihin palkkoihin enemmän kuin suotuisasti. Ellet usko, niin urasivuiltamme löytyy useampia mahdollisuuksia tulla testaamaan käytännössä. Tervetuloa!

Lue myös aiempi blogi: Ohjelmistokehittäjä, minne menet, mitä teet ja mitä sulle maksetaan?