Teamitillä on ollut iloa ja kunnia sponsoroida alppihiihtäjää Maisa Kivimäkeä jo usean vuoden ajan. Haastattelimme Maisaa lajista, onnistumisista ja haasteista. Artikkelissa Maisa antaa vinkkejä lajista kiinnostuneille ja pohtii lajin erityispiirteitä.
Mistä kaikki lähti?
Maisa pääsi urheilun maailmaan kiinni jo pienestä pitäen hänen isänsä vieden häntä kokeilemaan eri lajeja. Oli tanssia, balettia ja jalkapalloa, joka myöskin jäi harrastukseksi pidempään. Laskettelu ja alppihiihto alkoi, kun Maisan isä päätti etsiä itselleen uusia haasteita laskettelun parista. Isän valmentaja pyysi tuomaan lapset mukaan Vihti Ski Centeriin ja siitä kaikki sitten lähtikin. Maisa meni veljensä kanssa mukaan. ”Olin 3-vuotias kun ensimmäisen kerran pistin sukset jalkaan.”
Maisa alkoi harrastamaan laskettelua enemmän 10-vuotiaasta lähtien. Hän pelasi myös jalkapalloa ja meni valitsemaansa kouluun hyvän jalkapallo-opetuksen perässä. Pikkuhiljaa laskettelu alkoi kiinnostamaan enemmän. ”Pääsin 13-vuotiaana epävirallisiin MM-kisoihin ja muistelen, että ajattelin, että tämä on se mitä haluan tehdä. Nämä olivat ensimmäiset kisani Euroopassa. Muut suomalaiset pärjäsivät hyvin ja itse ajattelin, että minulla meni surkeasti. Mutta ei oikeasti mennyt.”
Maisalle syttyi halu olla palkintopallilla.
Syyskuussa 2019 Maisa sai sähköpostin, jossa kerrottiin hänen olevan ehdolla Sveitsin Lausannessa järjestettäviin nuorten olympialaisiin. ”Treenasin syksyn ja alkutalven. Oli hienoa, kun huomasin kun tein kovaa työtä ja sain sitten siitä palkinnon.”
Kisaviikon alussa oli pari treenipäivää. Sitten olikin tiivis tahti kisoja. Maisan lajista oli 4 alppihiihtäjää, joiden mukana oli kaksi valmentajaa ja huoltomies. Lisäksi Suomen joukkueesta samaan aikaan oli mukana ampumahiihtäjiä, luistelijoita ja lätkäpelaajia sekä muut tukijoukot.
Rinne oli ylivoimaisesti vaikein pinta, Maisa muistelee. ”Tärisin sen jälkeen, mutta olin ylpeä”. Maisan päälaji olisi ollut suurpujottelu. ”Hissi meni rikki ja istuin jumissa 2 tuntia kahden muun kilpailijan kanssa.” Hississä jumissa olleet kilpailijat eivät päässeet starttaamaan. Kisoissa oli 80 kilpailijaa, joten tämä oli Maisan mielestä ymmärrettävää. ”Toisen tytön, Rosan, kanssa tultiin hyvin juttuun, ja naurettiin vain asialle. Aftonbladet teki tästä isomman jutun kuin itse kisasta.”
Olympiakylässä järjestettiin erinäisiä avajaisparaateja, juhlia ja palkintojenjakoa. Maisan tiimi ehti juuri ja juuri osallistua näihin, mutta muuhun ei paljoa jäänyt aikaa. Itse kisojen lisäksi parasta oli Maisan mielestä ystävien onnistumiset. ”Palkintojenjaon jälkeen syötiin nugetteja”, Maisa nauraa.
Onnistumiset ja kasvamisen haasteet
”Et ikinä laske samaa rataa ja vaihtelevuus on iso, sillä olosuhteet ja näkyvyys on aina eri.” Rataa ei pääse harjoittelemaan ennen kisoja. Hiihtäjät käyvät läpi rinnettä ja rataa, mutta ratojen merkintä on aina erilainen ja on paljon muuttujia. Maisa valaisee, että hän kokee onnistumisen tunnetta joka kerta kun laskee hyvin, oli sitten treenit tai kisat. Palkintojakin on tippunut. Vuoden 2019 SM-kisojen U18-sarjassa Maisa oli suurpujottelussa toinen ja super-g:stä ja combista Maisa sai pronssia.
Siirtyminen lastensarjasta aikuisiin asetti kuitenkin haasteita Maisalle, kuten urheilussa usein tapahtuu. Maisa oli juuri siirtymässä aikuisten sarjaan ja aloittamassa alppilukion, kun hän sai rasitusmurtuman selkään, mikä vaikutti kehitykseen merkittävästi. ”Pohja oli huono ja kehitys lähti alaspäin. Olin juuri aloittanut alppilukiossa, ja oli vaikeaa hyväksyä, etten ollut riittävällä tasolla, mutta ei tullut mieleen lopettaa. Piti vain hyväksyä se ja kerätä itseluottamusta”. Rasitusmurtuma opetti Maisaa ottamaan aikaa myös palautumiseen. Maisa kuvailee itsensä itsekriittisenä mutta pohtii samalla, että tykkää tehdä asioita huumorin kautta eikä ole enää liian ankara itselleen. ”Pienempänä paloi käämi mutta urheilun kautta olen oppinut”.
Miksi juuri alppihiihto?
”Matkustaminen on iso osa lajia, ja vie lajin eri mittakaavaan”, Maisa täsmentää. Juuri matkustaminen motivoikin Maisaa erityisesti sekä siihen liittyvä omillaan asuminen. ”Urheilun kautta olen oppinut perusasiat; pakkaaminen, auton lastaaminen, ruoanlaitto, pyykinpesu. Olen oppinut, että maksaa takaisin lopulta, kun tekee töitä.” Lisäksi Maisaa motivoi se, kun hän pääsee olemaan hyvässä seurassa.
Mitä urheilija tarvitsee menestyäkseen?
”Minulle tärkeää on perhe. Tämä alkoi perheharrastuksena ja saan kiittää iskää, että on vienyt kokeilemaan eri harrastuksia. Ennen mentiin yhdessä treeneihin ja nytkin puhutaan siitä paljon.”
Vaikka alppihiihto on yksilölaji, on ryhmähenki Maisan mielestä tärkeää. Ystävät kannustavat ja puskevat eteenpäin. Myös hyvä valmentaja on tärkeä. ”Paras on sellainen, joka ymmärtää nuoria ja nuorten valmennusta ja kuuntelee ja pystyy keskustelemaan avoimesti ja, joka rehellisesti haluaa parasta. Sellaiselle ei halua tuottaa pettymystä.”
Maisa aloitti laskettelun Etelä-Suomessa asuessaan ja aloitti pikkukeskuksista. ”Alppihiihdossa ei ole synnynnäisiä fyysisiä valmiuksia; se mitä tarttee on saavutettavissa. Periksiantamaton pitää olla ja henkinen puoli kunnossa, että pystyy käsittelemään muutoksia. Kaikkia pelottaa mutta pitää pystyä luottamaan itseensä.”
Lajin nurja puoli on sen hintavuus, mikä puolestaan vaatii urheilijalta erityistä sitoutumista. Kesällä on kuivatreenikausi, jolloin treenataan fysiikkaa. Syksyllä on noin kolme 10 päivän leirejä, jonka jälkeen pääsee jo Suomessa rinteisiin. Maisa on Rukan Alppilukiossa ja asuu talvisin Kuusamossa, josta on Rukalle treenaamaan noin 30 minuutin matka. Hän treenaa 4-5 päivää viikossa. Lisäksi on oheistreeniä esimerkiksi jääkiekkoa, lentopalloa ja perustreeniä. Kesällä Maisalla on päivittäinen treeniohjelma, jota soveltaa. Lisäksi Maisa harrastaa painonnostoa. Lukion Maisa käy neljään vuoteen, jotta selviää talvisin kursseista. ”Alppihiihto on kallis laji, en tiedä pysyisinkö tekemään tätä ilman sponsoritukea”.
Tulevaisuus on vielä auki
Maisan toiveena on päästä lukion jälkeen jenkkeihin opiskelemaan alppihiihtoa. Lukiota on kuitenkin vielä jäljellä ja keskittyminen on nyt tässä hetkessä.
Maisan vaatimattomuus ja positiivisuus paistaa läpi kaikessa hänen kertomassaan. Maisa korostaa, että taukojen pitäminen, normaali elämä ja irtautuminen urheilusta tukee motivaatiota. ”…kun on urheilija niin on, ja sitten muuten on tavallinen Maisa.”
Lisää tietoa lajista, urheilusponsoroinnista ja nuorten urheilijoiden tukemisesta:
https://www.skisport.fi/
https://www.hiihtoliitto.fi/
Seuraa Maisaa: instagram @ maisakivimaki