Havainnollista ajattelua paperiprotolla

Kynä ja suunnitelman luonnostelua.

Ilman ammattimaisella suunnittelutyökalulla tehtyä prototyyppiä ei mikään tuotesuunnittelu voi onnistua. Nyt emme kuitenkaan käsittele yksityiskohtaisesti viimeisteltyä muotoilijan työn lopputulosta, vaan tutkimme, kuinka kuka tahansa voi hyödyntää paperiprotoilua myös uusia ideoita jalostaessa.

Paperiprototyyppin käytöllä on lukuisia etuja:

  • helpottaa erittäin paljon idean kommunikoimista muille, kun kaikki voivat nähdä mitä tarkoitat ja kommentoida konkreettista mallia
  • mahdollistaa palautteen keräämisen varhaisessa vaiheessa ilman suuria ajallisia tai työmäärällisiä panostuksia
  • paperilla suunnitelmaa voi muuttaa ja testata nopeasti
  • omalla laitteella käytettävän prototyypin voi tehdä puolessa tunnissa ja sitten kysellä palautetta

Ihmiskeskeisessä toimintatavassa ideoita ja niistä keskustelua kertyy paljon ja jatkuvasti. Aika ajoin on paikallaan kokoontua yhteen tiivistämään ajattelua ja yhdistelemään ideoita. Mutta onko ideasi liian monimutkainen?

Omassa päässä kaikki tuntuu selkeältä, mutta kun asiaa selittää muille, alkavat katseet harhailla. Pitää pystyä näyttämään mistä puhutaan, tai vielä parempi – on voitava päästää muut kokeilemaan ideaa käytännössä.

Järjestetään pika-tuotekehitysstudio

Tarvitaan:

Paperiprototyypitys toimii hyvänä yhteenvetovaiheena, kun tarvitaan konkreettisia tuloksia antava lopetus työpajaan. Pajan aikana pallotellut ajatukset ja ideat saadaan konkretisoitua esim. uusiksi ominaisuuksiksi tai jopa sovelluksiksi. Mitä isompia ajatuksia, sitä parempi!

Prototyypitykseen voi valmistua vaikkapa ryhmittelemällä ideoita lapuille fläppitauluille. Osallistujat saavat ensin tutustua tarjontaan. Kiinnostavat ideat vetävät puoleensa täydentäviä ajatuksia ja ne osallistujat, joille ko. aihe resonoi.

Juuri oikeat ihmiset tulevat työstämään jokaista työstämisen arvoista ideaa.

Ryhmäytymisen jälkeen aletaan työstää ajatuksia eteenpäin. Tässä vaiheessa ei kannata takertua liikaa yksityiskohtiin, vaan lähestyä asiaa käyttäjän kannalta: mikä on hänelle paras tapa saada hoidettua haluamaansa tehtävää eteenpäin?

Ryhmien tehtävä on konkretisoida vaihe vaiheelta eteneviä käyttökokemuksia. Ryhmillä on käytössään esim. A4:t, joihin uusia ominaisuuksia on suoraviivaista alkaa hahmotella. Riittävän iso koko auttaa ryhmän muita jäseniä osallistumaan, kommentoimaan ja täydentämään.

Kun paperityöt ovat valmiita, tehdään protosta laitteella testattava: jokainen vaihe kuvataan, ja POP-sovellusta hyödyntäen koostetaan laitteessa toimiva prototyyppi. POPin ilmaisversiollakin pystyy tekemään toimivan proton – maksullisessa versiossa on mm. ryhmätyö-ominaisuuksia, mutta niitä ei välttämättä tarvitse.

Käyttötapaus visualisoituna mobiilisovelluksen ruuduiksi.

Sopivan ajan kuluttua julistetaan työstö valmiiksi ja sitten on aika tutustua tuloksiin. Järjestetään pitchaus-tilaisuus, jossa jokainen ryhmä ainakin esittelee prototyyppinsä. Mikäli on aikaa, kannattaa myös päästää muut kokeilemaan.

Metodi tuo hyvää näkemystä tuotekehitykseen ja todella monipuolinen valikoima uusia ajatuksia tulee saman tien testattua.