Osallistuin maaliskuun puolivälissä Elisa Design Summit 24 -tapahtumaan. Lähes jokaisen puhujan aiheissa sivuttiin tai käsiteltiin tekoälyä jollain tasolla. Tietenkin klassinen ”Korvaako tekoäly ihmisen suunnittelijana” -pohdinta kuultiin muutamaankin kertaan. Tuo kysymys kuvastaa hyvin, miten ihmisen aivot pyrkivät yksinkertaistamaan asioita laittamalla niitä vastakkain ja vertaamalla niitä toisiinsa. Aivan kuin tekoäly olisi ihmisen älyn vastakohta ja valinta olisi mustavalkoinen ”joko tekoäly tai ihminen”.
Tiedän varmuudella ainakin yhden asian missä tekoäly ei korvaa ihmistä koskaan: Asiakkaana ja ostopäätöksen tekijänä. Jokaisella palvelulla ja tuotteella on ihminen ostajana, käyttäjänä ja kokemassa sen tuoman lisäarvon. Jokainen markkinoilla oleva kilpailuetu johtuu siitä, että asiakkaat suosivat toista tuotetta toisen yli. Voi olla, että ohjelmistoja käytetään ja jopa ostopäätöksiä tehdään jatkossa tekoälyn avustamana, mutta ihminen tulee aina olemaan käyttäjänä jollain tasolla.
Vaikka tekoäly voi automatisoida monia suunnitteluprosessin osia, ihmiskeskeinen lähestymistapa on edelleen keskeisessä roolissa UX-suunnittelussa. Tämä tarkoittaa, että suunnittelijoiden ymmärrys käyttäjien tarpeista, toiveista ja käyttäytymisestä on korvaamatonta. Tekoäly voi auttaa analysoimaan suuria tietomääriä ja löytämään käyttäytymiskaavoja, mutta lopullisen suunnittelupäätöksen tulisi aina perustua syvälliseen ymmärrykseen ihmisen kokemuksesta. Design-ammattilaiset ovat juuri sitä väkeä, kenen ammattitaito perustuu käyttäjälähtöisyyteen.
Jos haluat luoda liikevaihtoa, palvelullasi tulee olla ainakin jokin syy, miksi ihminen joko itsensä tai yrityksensä edustajana ostaa sitä. Et voi välttyä siltä, että tuotteesi tai palvelusi lisäarvo arvotetaan ihmisen toimesta ja ihminen tekee sen perusteella joko myönteisen tai kielteisen johtopäätöksen. Catrina Alcorn sanoi Design Summitissa että you can’t ”opt out” of design, viitaten siihen, että ohjelmistokehityksessä kukaan ei voi kieltäytyä designin tekemisestä. Sitä aina tehdään, oli panostus designiin minkä kokoinen tahansa. Tätä mukaillen:
Et voi kieltäytyä asiakkaista.
You can’t opt out of customers
(Tai voit mutta se ei ole liiketoimintaa)
(Technically you can but that’s not business)
MItä tämä sitten tarkoittaa UX designin ja palvelumuotoilun osalta?
Sitä, että tekoälyavusteista suunnittelua tullaan tekemään, ja tekoäly saattaa olla suureksi osaksi vastuussa tehdystä työstä. Kuitenkin ihmisellä tulee olemaan rooli vähintäänkin editorina, joka varmistaa, että merkitykset välittyvät oikein, muotoilu on ihmistä palvelevaa ja miellyttävää. Tekoäly demokratisoi monia osaamisen aloja helpommin lähestyttäväksi, ja tulen olemaan jatkossa huomattavasti pätevämpi asiantuntija käyttäessäni apunani kielimallin tuomaa vähintään entry-tason ammatillista työkalupakkia esimerkiksi UX writingin, front-end kehityksen tai vaikkapa kitaramuotoilun suunnittelualalla. Ennustan, että ne suunnittelijat, designerit, sovelluskehittäjät, joilla on takanaan hyvä track record ajalta ennen tekoälyä, ja jotka ottavat tekoälyn täysimittaisesti hyödykseen, tulevat omaamaan jatkossakin hyvän track recordin. Toisin on niillä, joilla ei ole vastaavaa näyttöä ja taipumusta onnistua. Ja niillä, joilla on ollut taipumus onnistua mutta eivät nyt hyödynnä tekoälyn tuomia uusia mahdollisuuksia.
Joka tapauksessa emmekö voisi kysyä ennemmin vaikka että: ”Mitenhän osaamme jo kolmen vuoden kuluttua hyödyntää tekoälyä tavoilla, joista emme vielä osaa haaveillakaan?” Sen sijaan, että miettisimme, korvaako tekoäly ihmisen ja tuleeko minun tilalleni jokin eloton mutta muodollisesti pätevä algoritmi. Jos tulee, todennäköisesti teet jotain väärin.
Design-tiimimme ja -konsulttimme ovat parhaat kaverisi, kun tavoitteenasi on kehittää toimivia ja käyttäjäystävällisiä ratkaisuja. Palveluihimme kuuluvat suunnittelu, käytettävyystestaus ja fasilitointi. Käytämme alan parhaita suunnittelutyökaluja ja metodeja, tekoälyn tuomat mahdollisuudet tähän luonnollisesti sisältyen.
