Stereotyyppinen koodari on harrastanut koodausta ja tehnyt omia projekteja koko elämänsä. Aalto-yliopistosta valmistuneella tietotekniikan diplomi-insinöörillä ja nykyään Full Stack-ohjelmistokehittäjänä työskentelevällä Jenni Pajukoskella ei puolestaan ollut kokemusta koodauksesta tai muista tietotekniikkaan liittyvistä asioista lainkaan ennen yliopistoa – ja päätyi ylipäänsä alalle vahingossa. Silti asiakastyytyväisyys on huipussaan ja homma toimii. Miten tämä on mahdollista?
Full Stack-ohjelmistokehittäjä Jenni Pajukoski valmistui Aalto-yliopistosta 2018. Nyt hän työskentelee Teamitillä itsenäisesti konsulttina kustomoiden asiakkaan olemassa olevaa softaa pääosin Pythonilla ja Reactilla.
Kuinka päädyit ohjelmistokehittäjäksi? Mistä kaikki lähti?
— Päädyin alalle oikeastaan vahingossa! Hain alun perin ykkösvaihtoehtona toiselle linjalle Aalto-yliopistoon, ja laitoin muita linjoja varavaihtoehdoiksi. En päässyt ykkösvaihtoehtoon, ja tulosten tullessa en oikeastaan muistanut laittaneeni juuri tietotekniikkaa toiseksi vaihtoehdoksi. Ajattelin, että siirryn ekan vuoden jälkeen ykkösvaihtoehtooni, mutta sitten innostuinkin koodauskursseista, enkä hakenut enää uudestaan. En voisi olla tyytyväisempi, että kävi näin. Ohjelmistokehitystä tarvitaan kaikilla aloilla. Ohjelmistokehittäjänä voi päästä vaikka lääketieteelliselle alalle, joka oli haaveissani aiemmin.
Jenni muistelee, että opinnoissa aloitettiin Pythonilla. Webdevauskurssejakin oli mutta React löi läpi vasta myöhemmin eikä siitä ollut silloin ainakaan vielä sisältöä kursseilla. Yhdessä ryhmätyössä Jennin ryhmä kuitenkin valitsi Reactin – ja hyvä niin, sillä React on tällä hetkellä teknologioiden kärjessä myös Teamitillä.
Jenni työskenteli valmistumisen jälkeen ensin pitkään tuotetalossa, mutta päätti sitten loikata tuotetalosta konsultin rooliin tarkoituksena nähdä vähän enemmän erilaisia toimialoja, tuotteita ja teknisiä ratkaisuja.
Mikä on parasta työssäsi ohjelmistokehittäjänä? Mikä motivoi sinua?
Jennille on palkitsevinta, kun työstä jää nopeasti näkyvä jälki.
— Kirjat ja teoria ei ole mun juttu, tykkään nähdä nopeasti tuloksia työstäni. Tykkään ongelmanratkaisusta; sekä tekniset ongelmat että käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen ongelmat, ja siitä, että jatkuvasti oppii uutta. Mielenkiintoisen palvelun kehitys hyvässä porukassa, käyttäjälähtöinen tuotekehitys ja uudet haasteet motivoi.
Oletko huomannut jotain erityistä mikä on ohjelmistoalalle tyypillistä?
Jennin tämänhetkiseen projektiin liittyy myös designtyötä eli suunnittelussa pitää myös huomioida käyttöliittymää, värimaailmaa, asettelua ja käyttäjän flowta.
— Pienemmissä firmoissa ja projekteissa onkin usein tyypillistä, että visuaalinen suunnittelu tehdään ns. devidesignina eli designereita ei ole erikseen, Jenni avaa.
Maisterinvaiheessa opintoihin sisältyi käytettävyyteen liittyviä kursseja, mutta nämä olivat enemmänkin periaatetasolla. Varsinaista käyttöliittymäsuunnittelua on tullut vastaan vasta työelämässä.
Millaisia haasteita olet kohdannut työssäsi ohjelmistokehittäjänä?
— Teknisiä haasteita löytyy ohjelmistokehittäjälle aina, mutta itselleni suurin haaste on ollut itsevarmuuden löytäminen omaan osaamiseen. Kuulostaa siltä, ettei muilla ole vastaavia haasteita ja, että kaikki muut ovat koodanneet 7-vuotiaasta lähtien ja tekevät joka päivä omia projekteja. Pikkuhiljaa olen kuitenkin huomannut, että ihmisiä kaikki muutkin ovat, Jenni pohtii helpottuneena.
Haasteet ratkaisujen skaalautuvuudessa on puolestaan yksi tekninen haaste, joka Jennille tulee mieleen, varsinkin nyt kun elämme sesonkiaikaa. Tämä koskee niin pieniä kuin isoja toimijoita.
— Sesonkiaikana skaalautuvuuden haasteet huomaa. Myös korona on lisännyt kävijämääriä eri sivustoilla ja verkkokaupoissa. Palveluita pitäisi testata normaaleja käyttäjämääriä suuremmalla kuormalla. Palvelimet eivät välttämättä kestä ryntäystä, Jenni avaa.
Mistä olet eniten ylpeä työssäsi? Missä olet onnistunut?
Jenni nauttii tiimityöskentelystä, ja tiimityöskentelytaidot ovatkin Jennin suurimpia vahvuuksia. Tosin, nykyisessä tehtävässään Jenni kustomoi olemassa olevaa softaa poikkeuksellisen itsenäisesti. Yksin tehdyt oivallukset ovat viime aikoina erityisesti herättäneet onnistumisen tunnetta, Jenni pohtii.
— Parasta on, kun tulee vastaan haaste ja keksin siihen ratkaisun. Nyt olen ratkonut ongelmia yksin ja olen huomannut, että yksinkin saa ratkottua.
Itsenäinen vastuutehtävä antaa mahdollisuuden vahvistaa omaa osaamista ja löytämään itsevarmuutta ihan eri tasolla.
— Kun pysähtyy ja katsoo taaksepäin ja huomaa kuinka paljon on kehittynyt ja kun saa hyvää palautetta. Ei sitä päivittäisessä työssä huomaa kehittymistään.
Miten kehität osaamistasi?
— Menemällä pois mukavuusalueelta ja tekemällä oppii parhaiten. Lisäksi artikkelien lukeminen ja kurssit. Googlaaminen on ensisijainen tapa löytää tietoa. Esimerkiksi Stack Overflowsta näkee kuinka moni äänestänyt vastausta hyväksi, mutta pitää myös katsoa milloin se on viety nettiin; muutaman vuoden takainen voi olla jo vanhaa tietoa. Tiimissä kun työskentelee, niin keskustelu muiden kanssa avaa myös maailmaa, Jenni pohtii.
— Harvemmin on ihan selvää alusta lähtien mitä asiakas oikeasti toivoo ja tarvitsee, joten yleinen pohdiskelu on tärkeää. Vaikka työskentelen itsenäisesti nykyisessä asiakasprojektissa, on Teamitillä tukiporukka, jonka kanssa voin tarvittaessa pallotella asioita.
Miten Teamitin arvot (asenne, avoimuus, luottamus, innostus) näkyy työssäsi? Miten Teamit erottuu työnantajana?
— Ensimmäisenä toimeksiantonani Teamitillä päädyin asiakasprojektin ainoaksi devaajaksi. Tämä ainakin osoittaa vahvaa luottamusta osaamiseeni Teamitin puolelta. Teamitillä ollaan aidosti kiinnostuneita työntekijöistä, miten menee projekteissa ja yleisesti kehityksestä ja tulevaisuuden toiveista. Konsulttitalossa ympärillä ei ole se sama oma porukka kuten tuotetalossa, mutta olen ollut tyytyväinen siihen, että on sellainen olo, että olen kuitenkin Teamitillä töissä enkä vain yksin jossain asiakkaalla.
Vinkkisi alan opiskelijoille?
— Ei haittaa vaikka et ole koodannut ala-asteelta asti! Toki ohjelmistokehittäjien joukosta löytyy niitäkin, mutta me kaikki emme ole. Se käsitys pitää ravistaa pois.
Teknisten taitojen lisäksi ohjelmistokehittäjälle tärkeitä taitoja ovat myös esimerkiksi sosiaaliset taidot, projektinhallintataidot, sekä ymmärrys asiakkaan ja käyttäjien tarpeista, Jenni pohtii ja täsmentää vielä, että tärkeintä on innostus alaa kohtaan, ja halu ja kyky kehittyä.
Tulevaisuudensuunnitelmia?
Tuleva suunta on vielä auki mutta Jenni arvioi, että arkkitehtipolun sijasta häntä voisi kiinnostaa team lead tai scrum master-rooli. Ensin hän haluaa kuitenkin vahvistaa koodaustaitojaan.
— Toivottavasti työskentelen Full Stack-painotteisesti jatkossakin. Mielenkiintoista olisi myös päästä tuotteen loppukäyttäjän kanssa pallottelemaan, ettei ratkaisua koodaa sokeana vaan näkee suoraan, miten sitä käytetään. Näen itseni vielä joku päivä työskentelevän lääketieteeseen liittyvän sovelluksen parissa.
Lue lisää Teamitistä ja katso avoimet työpaikat: Ura Teamitillä
Jatka lukemista: Ohjelmistokehittäjä, sopisitko konsultiksi?