Älä anna tasoitusta muotoilukypsyydessä

”… muotoilukypsät yritykset saavuttavat kustannussäästöjä, liikevoiton kasvua ja brändin sekä markkinaposition vahvistumista muotoilutyön tuloksina.”

InVision ilmoittaa vapaasti suomennettuna näin muotoilukypsyystutkimuksessaan, jonka se on vuosittain koostanut 2019 alkaen globaalisti yli 2200 yrityksen muotoilukypsyydestä.

Mitä on muotoilukypsyys?

Muotoilukypsyys mittaa, kuinka ulottuvasti yrityksen toimintamalleissa, kulttuurissa, suunnittelussa ja strategiassa hyödynnetään muotoilua. Tasoja muotoilukypsyydelle InVision tunnistaa 5 kappaletta, matalimman tason ”tuottajista” viidennen tason ”visionääreihin”. InVisionin tunnistamat maturiteettitasot ovat:

1. Tuottajat (producers)
2. Yhdistäjät (connectors)
3. Arkkitehdit (architects)
4. Tutkijat (scientists)
5. Visionäärit (visionaries)

Tuottajien tasolla 1 muotoilusta saatu hyöty rajoittuu tuotteiden käytettävyyteen muotoilun ollessa käytännössä vain käyttöliittymän UI- ja ehkä vähän myös UX-suunnittelua. Tason 5 muotoilukypsät yritykset hyödyntävät muotoilua karkeasti sanottuna kaikissa organisaation toiminnoissa pitkän aikavälin visiotyöstä ruohonjuuritason ylläpitäviin toimintoihin. Visionäärien tasolla 5 muotoilu tuottaakin yritykselle pitkän listan hyötyjä:

1. Käytettävyys
2. Asiakastyytyväisyys
3. Liikevoitto
4. Tuotekohtaiset mittarit
5. Konversiomittarit
6. Kustannussäästöt
7. Time to market
8. Pääsy uusille markkinoille
9. Työntekijöiden tuottavuus
10. Brändipääoma

Tiivistettynä tämä tarkoittaa, että jos muotoilua tai muotoiluajattelua ei hyödynnetä, annetaan kilpailijoille turhaa tasoitusta asiakasmielikuvassa, liiketoimintamittareissa ja markkinapositiossa.

Mistä tiedän olemmeko muotoilukypsiä?

Muotoilukypsyyttä voi ja sitä kannattaa mitata kvantitatiivisesti. Käytännössä sen voi tehdä sisäisillä kyselyillä, joiden tuloksilla seurataan kehitystä ja tehdään päätöksiä. On myös matalan kynnyksen tapa – kysyä itseltäsi ja kollegoilta esimerkiksi tämän tyylisiä kysymyksiä:

• Puhummeko muotoilun ja asiakaskokemuksen merkityksestä?
• Onko muotoilu näkyvää yrityksessämme?
• Ymmärrämmekö mitä asiakaskeskeisyys on ja hyödynnämmekö sitä?
• Ohjaako muotoilu ja asiakaskokemus yrityksessämme päätöksentekoa?
• Onko muotoilu ja asiakaskeskeisyys ohjaava tekijä liiketoiminnassamme?
• Mahdollistammeko kaikkien hyötymisen muotoilijoiden työstä esimerkiksi integroiduilla työkaluilla?
• Tietävätkö organisaatiossamme kaikki mitä muotoilu on ja mitä sillä voi saavuttaa?
• Tiedämmekö kuinka paljon resursseja käytämme muotoiluun ja asiakaskeskeisyyteen, mitä saamme siitä vastineeksi ja mitä mahdollisuuksia toisenlainen budjetointi avaisi?
• Onko meillä tiimejä, joissa muotoilu on enemmän mukana kuin toisissa? Jos on, niin miksi muotoilu on keskittynyt paikalliseksi toiminnaksi?

Usein hyvä tapa parantaa muotoilukypsyyttä on aloittaa muotoilutiimistä. Usein teknologia-alan yrityksissä muotoilijoiden määrän suhde kehittäjien määrään on välillä 1:10 – 1:20. Monet suuret yritykset kuitenkin ovat päätyneet viime vuosina muotoilija-kehittäjäsuhteeseen joka on paljon suurempi – jopa 1:4. Tälle on paljon selittäviä tekijöitä, joita esimerkiksi InVisionin muotoilykypsyysmalli ja Nielsen-Norman groupin UX Maturity-malli avaa.

Forrester report julkaisi 2016 artikkelin, jossa se ilmoittaa “jokaisen muotoiluun (UX) käytettävän dollarin tuottavan satakertaisen tuoton.” Alan megatrendi globaalisti onkin jo pitkään ollut muotoilija-kehittäjäsuhteen kaventaminen. Esimerkiksi IBM raporttien mukaan tasoitti suhdetta vuosien 2012 ja 2017 välillä lukemasta 1:72 lukemaan 1:8 ja Dropbox puolestaan vuosien 2013 ja 2017 välillä lukemasta 1:10 lukemaan 1:6.

Mistä kannattaa aloittaa?

Jos muotoilijoita ei mukana ole paljon, aluksi kannattaa aloittaa pienestä ja rekytoida laaja-alaiseen työhön kykeneviä muotoilijoita, jotka kykenevät pelaamaan useita pelipaikkoja asiakastutkimuksesta palvelumuotoiluun ja käyttöliittymätason suunnitteluun. Näiden muotoilupioneerien aloitteellisuus ja aktiivisuus on hyödyksi, heidät kannattaa ottaa mukaan demoamaan muotoilutyön tuloksia ja heitä kannattaa kannustaa jakamaan tietouttaan aktiivisesti.

Kun muotoilukompetenssia on mukana jo suuremmassa suhteessa, silloin voidaan rekrytoida kapeamman alueen muotoilueksperttejä tuomaan syvää osaamista. Pitkän aikavälin tavoitteena muotoilukypsyyden lisäämisessä on, että muotoilu ja muotoilumenetelmät ovat olennainen osa yrityksen visio- ja strategiatyötä ja päätöksentekoa. Lopputuloksena on yritys, joka hyötyy muotoilusta optimaalisella tavalla, asiakaskokemus yhdistää tiimit ja prosessit yhdeksi harmoniseksi kokonaisuudeksi ja koko organisaatiolla on yhteinen asiakaslähtöinen visio, strategia ja toimintamalli.

Teamit tarjoaa kokeneet palvelumuotoilijat, -UX/UI-suunnittelijat ja osaajat vaativiin ohjelmistokehityshankkeisiin. Tarjoamme käyttöösi kokonaisia tiimejä tai tarvittavat osaajat olemassa olevaan tiimiin. Toteutamme asiakaskohtaiset ohjelmistoratkaisut myös avaimet käteen -periaatteella.