Innostus suurennuslasin alla

Tulen avaamaan jokaista Teamitin arvoa blogissamme, jotta arvot ”heräisivät henkiin”, eivätkä olisi vain kauniita sanoja täällä kotisivuilla. Tällä kertaa suurennuslasin alla on Innostus. Meille on erityisen tärkeää, että meillä työskentelevät ihmiset ovat aidosti innostuneita työstään. Voisin kirjoittaa innostuksesta kirjan, mutta tyydyn tällä kertaa kiteyttämään innostuksen ytimen tähän kirjoitukseen: mitä innostus on, miten se syntyy ja mikä merkitys sillä on tietotyöalalla? Innostuneimmat voivat syventyä aiheeseen linkkien kautta.

Mitä innostus on?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Innostuksen sijaan yhtä hyvin voitaisiin puhua Jari Hakalan tavoin työn imusta tai Frank Martelan tavoin draivista. Innostus on kokonaisvaltainen, positiivinen ja aktiivinen tunnetila, jossa ihminen omistautuu tekemiseensä. Yrityksissä innostus on eteenpäin vievä voima, joka auttaa saavuttamaan yhteisiä tavoitteita ja synnyttämään innovaatioita. Suurin osa yrityksistä mittaa työtyytyväisyyttä, vaikka työtyytyväisyys korreloi hyvin vähän tuottavuuden kanssa. Työtyytyväisyys on passiivinen tila, kun taas innostus on aktiivista. Innostunut työntekijä etsii aktiivisesti tekemistä, josta on kiinnostunut. Työhönsä tyytyväinen työntekijä voi olla hyvinkin passiivinen, joka ei juurikaan energisoidu työstä – tärkeintä on, että palkka maksetaan tilille ja työ on perus-ok:ta. Tuottavuuden parantamisen näkökulmasta yrityksissä kannattaisi keskittyä innostuksen mittaamiseen. Työtyytyväisyyden sijaan optimaalisin tila sekä työntekijän että yrityksen kannalta on innostus.

Työtyytyväisyyden sijaan optimaalisin tila sekä työntekijän että yrityksen kannalta on innostus.

Miten innostus syntyy?

Innostus kumpuaa sisäisestä motivaatiosta. Decin ja Ryanin kehittämän Itseohjautuvuusteorian (self-determination theory) mukaan ulkoisesti motivoituneen ihmisen toimintaa ohjaavat ulkoiset palkkiot, kuten selviytyminen, raha tai maine. Kyse on vertauskuvallisesti keppi- ja porkkanamotivaatiosta, jossa ihmistä ohjaillaan kielteisellä kepillä tai myönteisellä porkkanalla. Sisäinen motivaatio kumpuaa sen sijaan ihmisestä itsestään. Sisäisesti motivoitunut ihminen pyrkii aktiivisesti tekemään itseään innostavia asioita.

Itseohjautuvuusteorian mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta, jotka selittävät ihmisen sisäistä motivaatiota. Perustarpeet ovat autonomia (autonomy), kyvykkyys (competence) ja yhteenkuuluvuus (relatedness). Autonomiaan liittyy ihmisen kokema vapaus tehdä itseensä liittyviä päätöksiä ja toteuttaa itseään. Kyvykkyydellä tarkoitetaan ihmisen kokemusta siitä, että hän selviytyy tehtävistään kunnialla ja saa asioita aikaan. Yhteenkuuluvuuteen liittyy tunne siitä, että ihmisestä välitetään ja hän välittää muista ihmisistä. Perustarpeet muodostavat positiivisen kehän, jossa kaikki osat tukevat toisiaan. Vapauksien lisäämisen myötä syntyy uusia kokemuksia, haasteita ja lopulta osaamista. Osaamisen kehittymisen myötä ihminen on tuottavampi osa yhteisöään, jonka myötä vapauksia on mahdollista lisätä entisestään.

Mikä merkitys innostuksella on tietotyöalalla?

Selvää on, että tulevaisuudessa tietotyöalalla menestyvät ne yritykset, joiden työntekijät ovat sisäisesti motivoituneita. Syistäkin voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan, mutta tässä muutama esimerkki:

  • Sisäisesti motivoitunut työntekijä nauttii työstään, on innostunut ja hyvinvoiva.
  • Sisäisesti motivoitunut työntekijä kokee 125 % harvemmin burnoutin.
  • Innostuneet työntekijät vaikuttuvat tutkitusti positiivisesti yrityksen tuottavuuteen ja lopulta tulokseen.
  • Sisäinen motivaatio vaikuttaa erityisesti tuloksen laatuun, joka on nykypäivänä usein määrää tärkeämpi tekijä.
  • Sisäisesti motivoiva työympäristö on lisäksi kilpailuetu yrityksille rekrytoidessa parhaita osaajia.

Faktoista huolimatta moni johtaja sivuuttaa innostuksen merkityksen. Innostuksen johtamisen sijaan työntekijöille tarjotaan ulkoisia palkkioita, joiden tarkoitus on huolehtia, ettei kukaan luista tehtävistään. Kontroloinnilla on kuitenkin passivoiva vaikutus ja se vähentää innostuneisuutta, järjen käyttöä ja kehityksellistä ajattelua. Supercellin Ilkka Paananen totesi kerran: ”Vitsailen, että olen varmasti vähiten vaikutusvaltainen toimitusjohtaja tällä alalla – mistä olen hyvin ylpeä. Minun tehtäväni on hankkia parhaat tyypit, luoda heille parhaat mahdolliset olosuhteet ja luottaa siihen, että he hoitavat työnsä hyvin”.

Innostuitko lukemastasi? Alkuun innostuksen tutkimisessa pääset tutustumalla Frank Martelan ja Karoliina Jarenkon julkaisuun ”Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat”, joka on toiminut lähteenä myös tässä kirjoituksessa.